Aiheutan itselleni huonon omatunnon kun mietin, että tännekin pitäisi kirjoitella mutta en vaan saa aikaiseksi. Ensin tuntuu siltä, ettei ole mitään kirjoitettavaa mutta yhtäkkiä olisikin ihan liikaa kaikkea kerrottavaa eikä tiedä mistä aloittaisi. x)
Opinnot yliopistolla ovat lähteneet kunnolla käyntiin, tai niin kunnolla kuin niille on ylipäätään mahdollista. Alkukankeutta aiheutti muutama pieleen mennyt ilmoittautuminen ja muut ihme sekaannukset.
Eräällekin englannin suulliselle kurssille minun ei lopulta tarvinnutkaan mennä koska olin muka käynyt jo jonkin vastaavan kurssin. En ymmärrä miten tämä on mahdollista, koska olen käynyt tähän mennessä vain pakollisia kursseja ja eihän yksi pakollinen kurssi voi millään korvata toista pakollista kurssia. No, en valita ja selvitän sen jossain vaiheessa.
Suomen suullisen ja kirjallisen kurssin kanssa taasen kävi niin, että olin mukamas varasijalla, mutta silti minua ei löytynyt opettajan listoista. Pienen sekaannuksen ja hämmingin jälkeen (olin jo lähdössä pois, käsi kirjaimellisesti ovenkahvalla) pääsin sitten lopulta kurssille mukaan kuitenkin, sillä eräs toinen opiskelija olikin väärässä ryhmässä. Täällä meillä ainakin nämä kurssille pääsemiset ratkaistaan ensimmäisen luennon alussa ja jos nimi on listassa mutta ei ole paikalla eikä ole ilmoittanut olevansa esimerkiksi sairaana, luovuttaa ikäänkuin paikkansa läsnäolevalle kärkkyjälle.
Kolmas stressiä aiheuttanut kurssi oli englannin kielioppi. Aikaisemmassa tutkintorakenteessa (eli siinä, jonka mukaan minä teen tutkintoani) oli kurssit Grammar 1 ja 2. Ehdin käydä ensimmäisen mutta en toista, joten korvaavien kurssien mukaisesti minun olisi pitänyt käydä uusi kielioppikurssi uudestaan, vaikka sisältö oli aivan täsmälleen samanlainen, tehtäviä myöten (sattui sama opettajakin). Kävin kuitenkin juttelemassa asiasta opettajan kanssa ja hänen luvallaan minun ei nyt tarvitse istua tunneilla, kunhan teen uuteen kurssiin lisätyn essee-tehtävän kuten kaikki muutkin.
Eräällä kurssilla oikea professori ei ole vielä ilmestynyt paikalle kertaakaan ja sijaisemme osaa asiansa mutta opettaa huonosti ja epäselvästi. Edes arviointiperusteita emme ole saaneet kuulla. Jospa hän ilmestyisi huomenna paikalle...
Parin muun aikataulusekaannuksen takia jouduin pudottamaan pari kurssia pois kokonaan... tälle syksylle suunnitellut 33 opintopistettä ovat nyt oikeasti vain 18. Mutta noh, keväällä tulee sitäkin enemmän, joten kyllä tämä tästä.
Kursseihin liittyen minun täytyisi muutenkin käydä juttelemassa jossain vaiheessa HOPS-vastaavan kanssa joistain kursseista, jotka ovat minulle pakollisia mutta tuntuvat kadonneet kurssitarjonnasta kokonaan... Mysteerinen tämä tutkintouudistus.
Tällä hetkellä, tai oikeastaan ihan syyskuun alusta asti jo, ärsyttää se, ettei se henkilö, joka voisi meille nuo Japanissa suoritetut kurssit hyväksilukea tutkintoon ole ollut paikalla koko syksynä. Ensin hän oli lomalla ja sen jälkeen jo reilun kuukauden sairaana. Ja kun tosiaan on vain se yksi henkilö joka tätä asiaa voisi hoitaa. Ei siinä muuten mitään, mutta juurikin tänään sain KELAta kirjeen, että pitäisi selvittää mitä olen viime lukuvuoden tehnyt, kun heidän tietojensa mukaan olen suorittanut huimat nolla opintopistettä mutta silti nostanut opintotukea. Sopii toivoa, että he hyväksyvät selitykseksi Japanin opintorekisteriotteen ja sen sellaista, vaikkei niitä kursseja vielä olekaan Vaasan opintorekisteriotteessani, sillä muuten opintotukeni lakkautetaan vuoden alusta. ><
Japanin opinnot ovat menneet omalla painollaan, ainakin melkein. Sielläkin olemme kärsineet aikataulumuutoksia ja -sekaannuksia, mutta olemme silti jotenkuten saaneet hommamme tehtyä. Ainakin toivottavasti, sillä tämän viikon torstaina tai perjantaina on ensimmäinen tentti (tämä vaihtoehtoisuuskin liittyy siihen aikataulutuksen hankaluuteen).
Kandiani olen miettinyt mutta en ole vielä puhunut opettajan kanssa mielessä pyörivästä aiheesta... Pitäisi piakkoin uskaltaa. x)
♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti